Aloitin säännöllisen itseopiskelun vuosia sitten, kun eräs ensimmäisistä mentoreistani neuvoi lukemaan enemmän ammattikirjallisuutta.

Luen edelleen paljon, kuuntelen äänikirjoja, katson luentoja ja osallistun seminaareihin. Joskus itseopiskelun rutiinin aloittamisen alkuaikoina havaitsin kuitenkin, että kovasta pänttäämisestä huolimatta asiat jäivät huonosti mieleeni. Harva asia jäi pitkäkestoiseen muistiin ja aloin turhautua. Hyvin käytettyä aikaa siis!

Saatoin urani alkuaikoina esim. lukea paljon johtamis-, myynti- ja markkinointiaiheisia kirjoja, mutta samaan aikaan osallistuin myös yrityksen järjestämin koulutuksiin ja palavereihin. Luettujen kirjojen kasa kasvoi hyllyssäni ja toimistonkaapit täyttyivät muistiinpanovihoista. Saatoin käyttää kymmeniä tunteja jonkin aihepiirin parissa, mutta juuri mitään ei jäänyt pitkäkestoiseen muistiin.  

Kyse ei ollut motivaation puutteesta. Syy oli oppimistaidoissani.

Jos olet joskus turhautunut, että et opi mielestäsi riittävän nopeasti, niin älä huoli. Oppiminen on nimittäin taito siinä missä vaikka ruuanlaitto ja taidoissa voi aina kehittyä paremmaksi.

Tässä postauksessa on muutamia vinkkejä itseopiskeluun ja asioiden nopeampaan sisäistämiseen. Keskityn tänään aiheeseen: miten voimme muistaa asioita paremmin ja nopeammin. Aihe on tärkeä aihe esimiehille, tiiminvetäjille ja yrittäjille kahdesta syystä:

  • Jos luet ammattikirjallisuutta tai osallistut koulutuksiin, niin osaaminen ja tulokset paranevat vasta, mitä nopeammin onnistut viemään asioita käytäntöön. Pelkässä koulutuksessa istuminen ei tuo tuloksia.
  • Myös tiimin ammatillinen osaaminen ja tulokset paranevat, kun opetat tiimiäsi oppimaan ja muistamaan asioita paremmin. Mieti vaikka strategiapalaveria, jossa sovituista asioista kukaan ei muista enää parin viikon päästä mitään. Hukkaan heitettyä aikaa.

Millainen on oppimistyylisi?

Minulle tehtiin peruskoulussa testi, jossa selvisi, että olen auditiivinen oppija. Auditiivisella oppimisella tarkoitetaan kuulohavaintoon perustuvaa oppimista. Opin siis parhaiten, kun asioita kerrotaan minulle. Minun ei esimerkiksi juuri koskaan tarvinnut lukea opiskeluvuosinani kokeisiin, jos olin kuunnellut keskittyneesti tunneilla.

Kun taas aloitin itseopiskelun, oli moni ammattiini liittyvistä materiaaleista kirjallisessa muodossa. Kamppailin aluksi paljon lukemisen kanssa. Keskittyminen oli vaikeaa ja pelkästään lukemalla ei moni asia jäänyt päähän. Nykyään on onneksi paljon äänikirjoja, podcasteja, luentoja minun kaltaiselleni auditiiviselle oppijalle. Opin kuitenkin hiljalleen myös sisäistämään asioita kirjoista ja siksi suosin edelleen tätäkin itseopiskelun mallia. Kesti vain tovin oppia ensin lukemisen lisäksi oppimaankin jotakin niistä.

Vauhdittaaksesi oppimista kannattaa ensimmäisenä selvittää, mitkä ovat itselleen sopivimmat tavat opiskeluun. Tällöin voit edesauttaa jonkin asian jäämistä päähän huomattavasti nopeammin.

Oppimistapoja voidaan luokitella esimerkiksi visuaaliseen, kinesteettiseen ja auditiiviseen oppimistyyliin.

visuaalinen kinesteettinen auditiivinen oppimistyyli

Visuaalinen oppimistyyli

Visuaalinen oppiminen perustuu näköhavaintoihin, eli näkemiseen ja näkemällä oppimiseen. Visuaalinen oppija pystyy esimerkiksi palauttamaan itselleen mieleen erilaisia näkömielikuvia. Kuvat ja kuviot ovat oppimisen keskiössä.

Vauhdita visuaalista oppimista esimerkiksi:

  • Muistiinpanoja tehdessä käytä apuna alleviivauksia, kuvien piirämistä ja muita merkintöjä
  • Kokeile mind mapin tekemistä
  • Kiinnitä tärkeistä opittavista asioista muistiinpanoja näkyvästi esille (esim. tarralapuilla, isolla fontilla).

Kinesteettinen oppimistyyli

Kinesteettinen oppiminen on tuntohavaintoihin perustuvaa, kuten esim. miltä jokin asia tai esine tuntuu. Oppiminen tapahtuu tunnustellen ja kokemusten kautta parhaiten. Kinesteettinen oppija kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, miten asioista kerrotaan ja millaisia fiiliksiä hän oppimisen aikana tuntee. Kinesteettiset oppijat ovat fyysisesti suuntautuneita ja lukiessaan saattavat esimerkiksi tunnustella kirjan sivujen materiaalia, tuolia jolla istuvat tai vaatteita jotka ovat päällä.

Vauhdita kinesteettistä oppimista:

  • Tee muistiinpanoja materiaalille, josta saat tuntohavainnon (esim. pahvi, sileä paperi, karkea).
  • Kokeile yhdistää liike opiskellessasi uutta asiaa. Voit esimerkiksi kuunnella äänikirjaa kävellessä tai kuntosalitreenin aikana.  
  • Keskity tunnetilaasi ryhtyessä opiskelemaan. Pukeudu mukaviin vaatteisiin ja suihkauta vaikka ranteeseen lempituoksuasi.

Auditiivinen oppimistyyli

Auditiivinen oppiminen tarkoittaa kuuntelemalla tapahtuvaa oppimista. Tällaiset henkilöt tallentavat oppimansa kuulokuvien muotoon, ja kiinnittävät huomiota ympärillä kuuluviin ääniin sekä keskusteluihin. Auditiivisesti suuntautunut puhuu mielessään asiat ja kiinnittää huomiota siihen, miltä asiat kuulostavat.

Vauhdita auditiivista oppimista:

  • Keskity kuuntelemaan (luennot, palaverit, seminaarit yms.)
  • Tee muistiinpanoja vain kun välttämätöntä.
  • Keskustele muiden kanssa oppimastasi ja oivalluksistasi

Oppimistyylejä ja -tapoja pohtiessa voi toki käyttää muunlaisiakin jaotteluja. Tärkeintä on kuitenkin tunnistaa keinot, joiden avulla voit helpottaa omaa opiskeluasi.

Miten säilöä oppimansa asiat pitkäkestoiseen muistiin?  

Erilaisten oppimistapojen lisäksi voit pohtia, miten saisit asiat talletettua paremmin pitkäkestoiseen muistiin.

Törmäsin Jim Kwikn opetuksiin ensimmäistä kertaa, kun etsin vastausta kysymykseen: ”Miten voisin muistaa oppimani asiat kauemmin?”

Jim Kwikin vinkit nopeaan oppimiseen (FAST-kaava):  

Jim Kwik on pikalukemisen, muistin parantamisen ja oppimisen asiantuntija. Hän neuvoo käyttämään nopeaan ja pitkäkestoiseen oppimiseen FAST-kaavaa.

Tein tiivistelmän hänen luennostaan (löytyy postauksen lopusta) ja erityisesti kohdista S. (= state) ja T. (= teach) olen huomannut olevan itselleni eniten apua.

jim kwik fast miten oppia nopeammin

F – Forget

Unohda kaikki, mitä tiedät aiheesta etukäteen, jotta voit oppia jotakin uutta.

Olemme jatkuvan informaatio- ja tietotulvan ”uhreja”, jonka takia aivomme voivat tuntua välillä tukkoisilta. Uuden tiedon vastaanottaminen ja omaksumisen voi tuntua tällöin haastavalta. Miksi emme opi nopeasti uutta, voi johtua siis yksinkertaisesti tuntemuksesta, että aivomme on jo ”ylitsevuotavan täynnä.” Uutta tietoa ei mahdu mieleen, kun aivot keskittyy siihen, mitä ennestään tietää aiheesta.

Ryhtyessä opiskelemaan mitä tahansa, Kwik suosittelee ottamaan aloittelijan mielentilan. Aloittelijan mielentilassa aiheeseen perehtyminen on uteliasta tutkailua ilman ennakkoasenteita.

Ennestään tietämänsä ja osaamansa lisäksi, kannattaa pyrkiä unohtamaan ympäristö ja muut elämässä tapahtuvat asiat. Jos mieli vaeltelee muualla kuin läsnä olevassa hetkessä – eli opiskelussa – on sisäistäminen melkeinpä mahdotonta.

A – Active

Ole aktiivinen opiskelun aikana.  

Muistatko, millaisia olivat oppituntisi peruskoulussa tai luennot ylemmillä asteilla? Palauta mieleesi tunnit, jotka olivat mielekkäitä tai jolloin muistat saaneesi oivalluksia. Mitä noiden tuntien aikana tapahtui?

Monesti oppilaitoksissa oppilailta odotetaan hyvin passiivista käytöstä oppituntien ja luentojen aikana, kuten olemaan hiljaa ja kuuntelemaan keskittyneesti opetusta. Ihminen ei kuitenkaan opi pelkästään tiedon kulutuksen ja tankkaamisen avulla (through consumption). Ihminen oppii paremmin luomisen kautta (through creation).

Näin ollen monella saattaa helpommin muistua mieleen vaikkapa musiikin- ja käsityön tunnit, kuin vaikkapa kieltenopiskelu tai historian luennot. Tämä riippuu tosin paljon opettajasta ja oppituntien rakenteesta, mutta kun saamme itse osallistua ja olla aktiivisia jää meille usein parempi muistijälki opiskeltavasta asiasta.

Onneksi voimme kuitenkin itse vaikuttaa paljonkin omaan aktiivisuuteemme. Voimme tehdä muistiinpanoja omalla tyylillämme, esittää kysymyksiä ja keskustella oppimastamme muiden kanssa. Olemalla aktiivinen voit vaikuttaa asioiden nopeampaan sisäistämiseen.

S – State

Millaisessa fyysisessä ja henkisessä tilassa (mood of your mind and body) opiskelet?

Olotilamme vaikuttaa valtavasti mahdollisuuteen oppia ja sisäistää asioita.

Jos haluamme tallettaa asioita pitkäkestoiseen muistiimme, on tunnetilalla suuri merkitys. Mitä voimakkaampi tunne, sen voimakkaampi muistijälki yleensä syntyy. Jos olemme vaikkapa innostuneita jostakin asiasta, on meillä suurempi todennäköisyys muistaa oppimamme pitkällä tähtäimellä, kuin tylsistyneenä opitut asiat.

Pitkäkestoisen oppimisen kaava:
Information X emotion = long-term memory

Voit myös vahvistaa tunnetilaasi hyödyntämällä aistejasi. Oletko joskus kokenut jonkin aistielämyksen, kuten vaikkapa haistanut tuoksun tai kuullut sävelmän, joka on vienyt sinut lapsuudenmuistoihin? Tai pystytkö muistamaan miltä jokin ihana ateria on lapsuudessasi maistunut? Tällöin aistisi on vaikuttanut tunnetilaasi, joka on taas auttanut tallettamaan muiston niin että muistat sen vuosienkin kuluttua.

Mitä voimakkaampi tunnetila, sen voimakkaampi muisto tapahtumista yleensä syntyy – myös opiskellessasi.

Eli jos haluat oppia lisää, nopeammin ja paremmin, niin opettele säätelemään omia tunnetilojasi. Älä ryhdy opiskelemaan väsyneenä tai ärsyyntyneenä. Pohdi, miten ruokit innostuneisuuttasi esimerkiksi virittämällä itsesi ennen opiskelun aloittamista. Itse saatan esimerkiksi kuunnella aluksi musiikkia tai käyttää huonetuoksuja opiskelun aikana.

Pyri saavuttamaan innostuksen, uteliaisuuden tai vaikkapa inspiroitunut tila ennen kuin tartut kirjaan seuraavan kerran. Älä yritä oppia väkisin väsähtäneenä tai stressaantuneena.

T – Teach

Opiskele asia niin, että haluaisit opettaa sen jollekin toiselle. Ja vielä parempi, jos opetatkin!

Kun opiskelemme asioita tästä näkökulmasta, suhtaudumme yleensä opiskeluun vakavammin ja keskittyminen on helpompaa. Sen lisäksi saatamme kiinnittää asioihin eri lailla huomiota, kuten rakentaa mielessämme isompia kokonaisuuksia oppimastamme.

Opettamisella ei tarkoiteta pelkästään luentojen pitämistä, vaan voit opettaa oppimaasi edelleen muille monella eri tapaa. Tärkeintä on auttaa itseäsi sisäistämään oppimasi asiat niin, että pystyt paketoimaan uuden tiedon sinun näköiseksesi. Tällöin oppimastasi tulee osa osaamistasi, kun pystyt opettamaan ja kertomaan siitä myös muille.

Voit ”opettaa” oppimaasi edelleen vaikkapa keskustelemalla aiheesta ystäväsi kanssa, kirjoittaa oppimispäiväkirjaa, jakaa ajatuksia LinkedIn-päivityksessä tai pitää vaikka blogia.

Kun opetat asiaa jossakin muodossa edelleen, saat oppia asian kahdesti ja monipuolisemmin.

Pohdittavaa itseopiskeluun:

  1. Millaisista oppimistavoista olet huomannut olevan hyötyä?
    esim. auditiivinen, kinesteettinen vai visuaalinen
  2. Miten voisit parantaa omaa tunnetilaasi ennen opiskeluun ryhtymistä?

Pohdittavaa esimiehille ja tiiminvetäjille:

  1. Millaisia erilaisia oppimistyylejä tiimiläisilläsi on?
  2. Miten voisit tukea asioiden sisäistämistä ja oppimisen vauhdittamista?
    esim. tiimipalavereissa, palautekeskusteluissa tai tiimiläisille järjestetyissä koulutuksissa

Katso myös Jim Kwikin puhe aiheesta: